Oppaan Silmät auki metsässä: mistä metsänhoidossa kannattaa maksaa? kirjoittajat Marcus Walsh, Erno Lehto ja Marko Mäkinen toteavat: “Suomessa on paljon kokeneita metsänhoitajia, mutta alan keskimääräinen lähestymistapa metsänhoitoon on mielestämme yksipuolinen. Vaikka poikkeuksia on paljon, turhan usein kuulee itsevarmoja ohjeita, jotka eivät perustu kuin puutteelliseen tietoon, ajattelemattomuuteen tai kertojan tarpeeseen järjestellä itselleen töitä. Osa tällä hetkellä vielä normaaleina pidetyistä metsänhoitoratkaisuista jopa aiheuttavat omistajalle huomattavia tappioita. On kansantaloudellisestikin tärkeää, että tieto uusista metsänhoitomenetelmistä leviää metsänomistajien keskuuteen mahdollisimman nopeasti”

Uusi metsäopas kertoo omistajalle selkokielisesti, miten metsää kannattaa hoitaa – erityisesti, milloin kannattaa tehdä avohakkuu ja milloin ei. Myös kukkaroa säästävän luontaisen uudistamisen käytöstä saa oppaassa vinkkejä. Lisäksi selostetaan muun muassa juurikäävän torjunnasta ja metsien vaihtoehtoisesta kasvatustavoista sekä niihin liittyvistä ajankohtaisista termeistä kuten “Metsien jatkuva kasvatus”

Uuden metsäoppaan Silmät auki metsässä: mistä metsänhoidossa kannattaa
maksaa? voi ladata ilmaiseksi osoitteessa: http://www.innofor.fi/silmat_auki_metsassa/

Näyttely avoinna 11.2. – 6.3.2010
Aukioloajat: ti-to 10-18 | pe 10-17 | la 12-15 | arkiaattoina 10-16
(019) 236 499 | www.gallerizebra.fi

Uudistushakkuun jälkeisten perustamistoimenpiteitten suorittamisen määräaikaa kiristetään kahdella vuodella, jolloin metsässä luontaisesti olevilla puunsiemenillä jää vähemmän aikaa itää ja metsäkeskukset pystyvät velvoittamaan maanmuokaukseen nykyistä suuremmalla alueella. Maanmuokkaupakon mahdollisuus säilyy siis edelleen keinovalikoimassa vaikkei itse lakiin sitä ei olekaan kirjoitettu. Laki on kirjoitettu tasarakenteisen metsänhoidon ehdoilla, jolloin on täysin metsäkeskusten harkinnassa voidaanko metsissä harjoittaa jatkuvaa kasvatusta vai haastetaanko siitä oikeuteen.

Maa- ja metsätalousministeriöstä on kerrottu että nyt tehdään vain “uusitun perustuslain vaatimat tekniset muutokset” ja käynnistetään laaja uudistus myöhemmin. Jos uusittu perustuslaki on pystynyt odottamaan metsälain uudistamista jo yhdeksän vuotta niin ei kai mikään järkevä syy estä odottamasta muutamaa kuukautta lisää? Todellinen syy näiden teknisten muutosten kiireellisyydelle onkin todennäköisesti se, että jos metsälaki saadaan näennäisesti uuden perustuslain vaatimalle tasolle niin mitään kiirettä sen jälkeen ei olekaan ja entinen, metsänomistajia kurittava ja valinnanvapautta rajoittava meno saa jatkua.

Jos ministeri Anttila haluaa olla sanojensa mittainen, on hänellä vain yksi vaihtoehto: metsälakiesitys on välittömästi vedettävä eduskunnasta.

Sakari Hankonen
Pohjois-Pohjanmaan Hyvän Metsänhoidon Yhdistys
www.hyvametsanhoito.fi

(kirjoitus julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.1.2010)

***

Metsälaki-seminaari 26.1.2010, klo 12.00

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on julkisuudessa luvannut aloittaa metsälain uudistusprosessin, jossa lisättäisiin metsänomistajien oikeusturvaa sekä valinnanvapautta. Kuitenkin valtioneuvosto on jättänyt eduskunnan käsiteltäväksi metsälakiesityksen joka edelleen heikentää metsänomistajien oikeuksia. Lakiehdotuksessa mm. kiristetään metsänuudistamistoimenpiteitten toteuttamisen aikataulua sekä rajoitetaan metsänomistajan mahdollisuutta käyttää luontaista uudistamista ja jatkuvaa kasvatusta metsänhoidossa. Vaikka maa- ja metsätalousministeriöstä on kerrottu lakiehdotuksen täyttävän vuonna 2000 uudistetun perustuslain asettamat vaatimukset, rajoittaa lakiehdotus perusteettomasti yksityisen omaisuuden suojaa ja on näin perustuslain vastainen.

Ekometsätalouden Liitto ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän Metsänhoidon Yhdistys järjestävät metsälakia käsittelevän seminaarin Eduskunnan lisärakennuksen kansalaisinfossa tiistaina 26. tammikuuta. Tilaisuuden yhteydessä järjestöt julkaisevat oman ehdotuksensa perustuslain mukaiseksi metsälaiksi. Seminaari on avoin kaikille, tervetuloa!

Sakari Hankonen, sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan Hyvän Metsänhoidon Yhdistys
0400-930643, sakari.hankonen [ät] luukku.com

OHJELMA:

Metsälaki-seminaari,
Eduskunnan lisärakennuksen kansalaisinfo,
tiistaina 26.1. klo 12-15

1. Tilaisuuden avaus: kansanedustaja Timo Juurikkala
2. Viljelymetsätalouden historia 1950-luvulta 2000-luvulle: tohtori Lauri Vaara
3. Hyvä metsänhoito ja metsälaki: professori Erkki Lähde
4. Metsälainsäädäntö sekä metsien käytön ja suojelun talous: professori Olli Tahvonen
5. Metsälaki ja erityisen tärkeät elinympäristöt: akatemiaprofessori Ilkka Hanski
6. Metsälaki suhteessa perustuslakiin: Sakari Hankonen

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus
Snellmaninkatu 13 A, Lappeenranta
http://www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi/

Panoraamanäkymä Lappeenrannan Kansallimaisema-näyttelystä.

Käy verkkogalleriaan >

Tuomaristoon kuuluivat valokuvaaja Matti Snellman, Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen sekä Greenpeacen metsäkampanjoitsija Sini Harkki.

Voittajakuva: Juuso Heinisuo, Helsinki

Kuva suuremmassa koossa Flickrissä.

Sini Harkki:
“Hieno kuva, joka on samalla selvä sanoma Suomen vesistöjen tilasta.”

Pertti Salolainen:
“Kuvassa on samaan aikaan suomalaista ihannemaisemaa ja ihmisen vaikutus ympäristöön. Näiden välinen kontrasti on hyvä.”

Matti Snellman:
“Kuva alkaa ylhäältä ihannemaisemana, mutta alemmas katsoessa paljastuu pinnan alta karu totuus.”

Toinen sija: Ella Karjalainen, Lappeenranta

Kuva suuremmassa koossa Flickrissä.

Sini Harkki:
“Tämä maisema soittaa kaikille kelloja. Tämän olemme kaikki nähneet ennenkin”

Pertti Salolainen:
“Ikään kuin kaksi raiskauksen uhria, ihminen ja suomalainen maisema. Kuvan nimi voisikin olla ‘Kaksi raiskattua’.”

Matti Snellman:
“Kuvassa on vahvaa symboliikkaa. Vaikka tilanne on lavastettu, on tytön asennossa uskottavuutta. Tässä kuvassa on hyvä ajatus, joka on toteutettu hienosti.”

Kolmas sija: Niina Nevalainen, Uimaharju

Kuva suuremmassa koossa Flickrissä.

Pertti Salolainen:
“Tehtaankin huomioonottaen hyvin kaunis kuva. Suomi on elänyt metsästä, sikäli kansallismaisema. Symboloi Suomen varallisuutta.”

Sini Harkki:
“Kaunis kuva, jopa positiiviinen ympäristösanoma, kun ottaa huomioon kuinka vesistöjen tila on parantunut vuosikymmenten aikana metsäteollisuuden prosessien puhdistamisesta.”

Matti Snellman:
“Kaunis kuva. Hieno ruska ja järven tyyneys. Etualan käyttö on myös taitavaa. Ikään kuin kaksi kuvaa yhdessä.”

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Aihe antaa sinulle vapaat kädet kuvata 2000-luvun suomalainen kansallismaisema. Aihetta ei ole rajattu luontokuviin, vaikkakin tuomaristo tulee katsomaan ympäristösanoman kuvan eduksi. Toinen eduksi katsottava arviointikriteeri on kuvan yllätyksellisyys.

Kilpailun deadline on 7.9.2009.  Lisätiedot ja ohjeet.

“Jos suomalaiset laajasti tietäisivät, mitä pohjoisessa on tehty, kapinahan siitä syntyisi”, sanoi kansanedustaja Pertti Salolainen kommentoidessaan Savukoskelta otettua avohakkuuta esittävää valokuvaa Kansallismaisema-valokuvanäyttelyn avajaisissa Helsingissä tiistaina 17. maaliskuuta. “Nyt käydään myös viimeistä taistelua Etelä-Suomen vanhoista metsistä. Pääpainon on oltava nyt Etelä-Suomen metsien suojelussa.”

“Vaikka pohjoisessa on isojakin pinta-aloja suojeltu, siellä on vielä laajoja arvokkaita alueita, jotka on saatava suojelun piiriin”, sanoi kansanedustaja Anni Sinnemäki paneelikeskustelussa. “On otettava huomioon myös muu metsien käyttö kuin metsätalous, kuten matkailu ja poronhoito.”

Greenpeacen järjestämässä paneelikeskustelussa Kansallismaisema-valokuvanäyttelyn avajaisten yhteydessä olivat keskustelemassa kansanedustajat Pertti Salolainen ja Anni Sinnemäki, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava, Jouko Kostamo Metsäkeskus Tapiosta ja Marcus Walsh Innoforista.

Paneelikeskustelu avasi Matti Snellmanin ja Antti Leinosen valokuvanäyttelyn Kansallismaisema. Näyttelyyn kuuluu maasta ja ilmasta otettuja vaikuttavia kuvia suomalaisista metsistä. Esillä on myös suuria panoraamakuvia.

Valokuvaajat ja Greenpeace toivovat näyttelyn herättävän keskustelua suomalaisten metsien käytöstä ja avohakkuista ainoana mahdollisena päätehakkuutapana. Vuonna 2007 Suomessa tehtiin 170 000 hehtaaria avohakkuita. Avohakkuut ovat yleisin päätehakkuutapa eikä virallisissa suosituksissa edistetä vaihtoehtoisia, pehmeämpiä hakkuutapoja. Kuitenkin tuoreen tutkimustuloksen mukaan valtaosa suomalaisista ei hyväksy avohakkuita.

“Kuvasin Lapin metsiä ilmasta toukokuussa 2007 ja järkytyin avohakkuiden laajuudesta. Ihmettelen, miten vähällä keskustelulla suomalainen metsämaisema on voitu pirstoa ja muuttaa näin täydellisesti. Tästä kokemuksesta syntyi ajatus näyttelystä, jossa nähtäisiin perinteisen kansallismaisemakuvaston rinnalla sitä metsämaisemaa, jota valtaosa Suomesta nykyään on – avohakkuita ja taimikkoa”, sanoo Matti Snellman, toinen Kansallismaisema-näyttelyn valokuvaajista.

Näyttely on avoinna 29.3. asti. Tänään on avattu myös Kansallismaisema.fi -internetsivu, jonne yleisön toivotaan lähettävän kuvia omasta kansallismaisemastaan.

Yhteystiedot:
Metsäasiantuntija Sini Harkki, Greenpeace, puhelin 050 5821107
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace, puhelin 050 3696202

(Greenpeacen tiedote)

Vieraile näyttelyn verkkogalleriassa>