Ajankohtaista
Vuonna 2024 luonnonmetsien hävitys Suomessa jatkuu edelleen. Alla kartoitustyöryhmän Twitter-virtaa. #luontokato
Näin @UPMSuomi aikoo 'huomioida' liito-oravan pesäkuusen hakkuissa Joensuun Mustakankaalla. Avohakkuun raja merkitty punaisella nauhalla viereisiin puihin. Varmaa on, ettei liito-orava tässä paikassa enää pärjää. Lain löperö tulkinta pahentaa lajin ahdinkoa jatkuvasti /Joni-Matti
@UPMSuomi Voin luvata etukäteen, että rikosilmoitus @UPMSuomi @Tornator3 ja muiden ympäristörikollisuutta harjoittavien yhtiöiden toiminnasta seuraa ihan kaikkien vastaavien esiin nousevien tapausten jälkeen. Tutkivat viranomaiset näitä tai eivät. /Joni-Matti
FSC olisi suht hyvä turva yhtiöiden luonnonmetsille, jos ne noudattaisivat sitä. Rikkeitä tehdään hävittäen soita, lahopuustoisia metsiä, pienvesiä & uhanalaisia lajeja. Nyt vaikuttaa kuin olisi kisa, kumpi @UPMSuomi vai @Tornator3 menettää sertifikaatin ensimmäisenä /Joni-Matti
Jutussa myös sattumalta mitattiin rajauksen heikoin ojikkokuvio. Alla olevaakin metsää tuolla rajauksella on. @Metsahallitus tietenkin tiesi tästäkin kuviosta, jolla olisi voitu ansiokkaasti pohtia vaikka metsän iän mittaamisen aitoja haasteita. /Ari
Jutussa vierailtu kohde on rajauksissamme mukana, koska rajautuu suoraan kansallispuistoon. E-Suomessa olemme käyttäneet METSO-ohjelman kriteerejä pääasiallisena valintaperusteena. Vierailukohde on hieno esimerkki @Metsahallitus vaikuttamistyöstä KETJU 1/
https://yle.fi/a/74-20108743
Jutussa vierailtu kohde on rajauksissamme mukana, koska rajautuu suoraan kansallispuistoon. E-Suomessa olemme käyttäneet METSO-ohjelman kriteerejä pääasiallisena valintaperusteena. Vierailukohde on hieno esimerkki @Metsahallitus vaikuttamistyöstä KETJU 1/
https://yle.fi/a/74-20108743
Ekologisesti järkevää voisi olla esim. suojella koko jutussa esiintynyt valtion omistama kiinteistö ennallistumaan ja lähes tuplata kansallispuiston pinta-ala. Pirstoutuneisuus on metsäekosysteemien ongelma siinä missä niiden heikentynyt laatukin. 7/
Kun @Metsahallitus'ta haastatellaan työhömme liittyen, olisi kohtuullista haastatella myös työryhmämme edustajaa. Näin ohipuhumista ja Metsähallituksen ajaman yksipuolisen narratiivin vahvistamista voitaisiin välttää. 8/8 /Joni-Matti
Lisää @Metsahallitus puupulahakkuita. Posion Kuusijärvellä aikanaan jätetty suon suojavyöhyke on kapeimmillaan nolla tai yksi puuta. Silti ilmoitettu hakkuuseen kuten järven rannatkin. Kapeita, syrjäisiä luonnonmetsäsuikaleita hakkaamalla ei kovin paljon tulouteta. /Joni-Matti
Samalla kun jo kartoittamiamme luonnonmetsiä mittaillaan, @Metsahallitus ilmoittaa hakattavaksi Sallan Keppervaaroilta lähes luonnontilaista metsää, jota emme vielä raportoineet. Aiotteko hakata nämä nyt kesken inventointienne? Moto jo töissä viereisellä kuviolla. /Joni-Matti
@Metsahallitus Tässä vielä kys. leimikkokuvion sijainti asiaa ihmetteleville. Louhikkoista metsää 280–310 metrin korkeudella.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7466597.852797387&e=583415.5033241942&title=harvennushakkuu&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Olen syntyperäinen Ivalolainen ja murheellisena totean sen että täällä Inarin alueella on hakattu suurin osa luonnonmetsistä. Tulos näkyy selvästi Google Earhtista. Pieniä suojametsäalueita on jätetty hakkaamatta.
Tänne tulisi saada ehdottomasti täysrauhoitus hakkuiden osalta senkin uhalla että metsätaloudesta elävät joutuisivat vaihtamaan alaa tai jäisivät vaille työtä sillä vanhojen känkkyräaihikien kaatamisessa ja sellukattilaan rahtaamisessa ei ole mitään järkeä.
Tilalle istutetaan suorien puiden taimia joten täällä manipuloidaan luontoa. Eikö se ole jo rikollista.
Miksi me suomalaiset emme osaa mitään muuta kuin kirjoitella nettiin ja lehtiin. Missä ovat toimijat?
huh paljon keskustelua herättävä aihe.. aivan järkyttäviä nuo kuvat palaneista ja hakatuista metsistä.. Onhan se totta että moni tästä leipänsä saa mutta millä hinnalla? Suomen metsät ovat arvokkaita joten olkaamme tuhoamatta niitä.
Aivan uskomatonta kuinka kaunis Suomen luonto voikaan olla! Vaikka suurkaupungissa asun, en tiedä parempaa kuin merimaiseman ihailu tai metsässä vaeltaminen.. Jo 9 vuoden ajan olemme mieheni kanssa joka vuosi pakanneet rinkat varanneet vaellusmatkan pohjois-Suomeen..Haavena olis, että eläkepäivinä asuis jossai luonnonhelmassa 🙂
Miten osalla täällä ihmisistä on käsitys, että avohakkuu on osa kestävää kehitystä??? Jos joku on käynyt “metsässä” (nykyisin avohakkuu puskaa) ymmärtää jo ensi näkemältä siitä 4-120 ha:n avohakkuun reunalta mikä oikeasti on kestävää kehitystä! Pitäisikö minunkin liittyä ISÄNMAALLISUUS rintamaan ja hakata sukumetsät kessuksi, liito-oravat, ilvekset tms menköö vithuun… Vai??????
Olisiko se vanha tapa eli ns. poimintahakkuu parempi vaihtoehto kuin tuhota metsä arvottomaksi joutomaaksi seuraavaksi 50 vuodeksi??
Lupaan viedä seuraavan henkilön joka puhuu avohakkuista kestävänä kehityksenä suoraan jättimäisen avohakkuualueen keskelle mäkäräisten syötäväksi ja kysyn sitten miten se kestävä kehitys?!?
ps eli pis pis. tiedän mistä puhun
Noista metsistä on moni leipänsä saanut ja tulee saamaan vielä tulevaisuudessakin. Hyviä kuvia tutuista maisemista!
“Jos joku omistaa tai ostaa maata, jossa kasvaa puita, niin onko ainoa hyväksyttävä toimintamalli se, että puiden annetaan lahota pystyyn tai odotetaan salaman sytyttävän metsäpalon tms?”
Eihän tästä ole kyse, vaan siitä MILLÄ TAVALLA metsiä hoidetaan! Avohakkuut ovat metsien murhaamista ja osoittavat suunnatonta itsekkyyttä ja täydellistä piittamattomuutta seurauksista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Taiga#Human_activities
“Human activities
Large areas of Siberia’s taiga have been harvested since the collapse of the Soviet Union.[11] In Canada, less than eight percent of the Boreal forest is protected from development and more than 50% has been allocated to logging companies for cutting.[12] The main form of forestry in the Boreal forest in Canada is clearcutting, where most if not all trees are removed from an area of forest. Clearcut upwards of 110 km² have been recorded in the Canadian Boreal forest. Some of the products from logged Boreal forests include toilet paper, copy paper, newsprint and lumber. More than 80% of Boreal forest products from Canada are exported for consumption and processing in the United States.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avohakkuu
Tätäkö sinä haluat:
http://images.google.fi/images?hl=fi&um=1&sa=1&q=avohakkuu&btnG=Etsi+kuvia&aq=f&oq=
Kiitokset kuvista!
Hienoa, että upea galleria on netissä korkeatasoisena katseltavissa. Kuvat näyttävät todella hyviltä isolta näytöltä tai projektorin kautta. Tällaisen nettigallerian merkitys tärkeän asian ja hienojen kuvaelämyksien välittämisen foorumina on ylivertainen ja näitä pitäisi olla lisää…
Hyviä kuvia. Ja hyvä että herättävät keskustelua. Karu totuus on se että ihminen on toiminnallaan saanut paljon huonoa aikaan metsissämme ja eri elinympäristöissä. Tätä menoa jatkamalla ei tulevaisuudessa lastenlapset jne..oikeanlaista metsää enää näe.
Siellä missä hakataan on paljasta aukeeta revittyine kantoineen (eroosioitumassa), toinen ääripää tukehtumaisillaan oleva metsä joka jo vuosikymmen sitten olisi pitänyt vesoa.
Metsähallitus on pantu paljon vartijaksi, mutta hoitaa tehtävänsä kuin pukki kaalimaassa. Samaa voi sanoa “metsänhoitoyhdistyksistä”(?).
Pian on jokunen paikka jäljellä ja sitten näitä kuvia…? Päättäjien matala tietotaso on säälittävää sama koskee mediaa. Voi voi Suomi-äitiä.
Kuvat hienoja. Monet myös järkyttävällä tavalla.
Lapin laajojen suojelualueiden ulkopuolella olevat alueet ovat talousmetsää. Miksi se on niin vaikea käsittää? Omistaja / omistajat tekevät metsillään niinkuin parhaaksi näkevät. Ja useinhan omistaja haluaa tuottoa eli rahaa. Valtion ollessa kyseessä rahat käytetään yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen.
Avohakkuun jälkeen alueet muokataan ja istutetaan (joko männyllä taikka kuusella). 10 vuotta hakkuista suurimmalla osalla alueista on jo täysin vakiintunut taimikko. Toki joillakin alueilla pitää tehdä temppu taikka kaksikin, mutta kyllä sinne metsä saadaan aikaiseksi. Ja täytyyhän arvon ihmisten muistaa sekin että luontaista uudistamista käytetään siellä missä sille menetelmälle on edellytykset. Nämähän on jo metsälaissa määriteltyjä asioita.
Vanhojen syntien (80-luvun jne) eli ajan ennen metsälakia voi toki kritisoida. Silloin meno valtiolla oli metsissäkin kovaa. Nykyään ohjeet ovat paremmat kuten myös tuloksetkin metsien uudistamisen osalta. Kritisoida sa ja pitääkin, kunhan esittää hyvät perustelut. Eri mieltä pitääkin olla että keskustelua saadaan aikaiseksi. Tunnepohjainen meuhkaaminen puolin ja toisin ei tosin tuo juuri koskaan tuloksia. Haavoja sieluun kylläkin.
Itse uskon että metsiin mahtuu kaikki siellä olla haluavat. Niin metsätalous kuin suojelukin. Yhteinen tasapaino tosin pitää ensin saavuttaa. Pohjoiessa niin on minusta jo käynytkin. Eteläisen Suomen osalta ei taida pelkät Valtion alueet riittää.
Hienoja kuvia.
Huomasi tosin ettei ihan järjetöntä meininkiä myöskään hakkuissa käytetty.
Jätetty metsä “muureja” hakkuiden väliin jotka pitävät tuulta kurissa ja edesauttavat myös siementuotannollaan hakattujen aukioiden uudelleenkasvua.
Mutta myös todettava että lapissa tuo puusto uusiutuu myös hitaammin kuin etelä/keskisuomessa. pohjosessa n.100v tai vähän yli että hakkuukelpoista metsää kasvaa taas.
Totta on myös se että suomessa on enemmän metsää kuin ikinä ennemmin.
Sillon kun purjelaivat vielä seilas niin kyseisiin laivoihin kaadettiin isoja määriä puuta sekä perinteiseen työmaahan eli tervanpolttoon vielä paljon lisää.
Sen jälkeen puuta kaadettu lämmitykseen ja talonrakentamiseen runsain mitoin. Nyt kun puun tarve on enää suurimmaksi osaksi selluntekoon on metsän määrä koko maan tasolla kasvussa.
aivan mahtavia kuvia. vaikkakin ihan kamalia, liian moni.
jatkuvasti olen viime aikoina ollut ällistynyt siitä, kuinka ne, jotka kaikesta puunkaatamisesta ovat vastuussa, saattavat olla sokeita omille päätöksilleen.
olkoon kyse sitten pienestä metsäkaistaleesta pienen kaupunkimme ja paikallisen lähiön välillä, josta kaadettiin hiljan kauniit, suojaavat, pulleavartiset kuuset siinä missä uljaat, korkeat hongatkin. rauhaisa metsätie, jonka olemme aina valinneet kaupunkiin kulkiessamme mieluisemmaksi kävelyreitiksi. vieressä pitkä pätkä meluista mölyistä autotienvartta, mutta puut tähän asti ottaneet auliisti autojen katkut itseensä, ja mölyt ovat vaimenneet oksistoihin. kaupungin herrat näkivät sen kuitenkin niin että noista puistahan käärisi kaadettuina kenties sievoiset summat, ja eivätkös ihmiset pelkääkin ja kammoksu kaikkea sitä, mikä on luonnollisen kaoottista, outoa ja rehevää.
kauniin, ainavihreän metsätien, jossa töyhtötianenkin tapasi vielä viime talvena kuikkelehtia, tilalla on nyt pitkä pätkä lampputolppia, ne sentään puusta veistettyjä.
saati sitten suuret metsiköt, joiden alashakkuu ei korjaannu sillä, että siihen aikanaan, kymmenien vuosien päästä on saatu kenties kohotettua jonkinmoinen puupelto. metsä on niin paljon muutakin kuin puut jotka siellä kasvavat. metsä on jokainen karhu ja ahma ja palokärki ja hippiäinen. jos metsän puut ovat kateissa, poissa on kaikki muukin elämä sen sisuksista.
käsittämätöntä että avohakkuita on olemassakaan. käsittämätöntä että joku ei näe eikä ymmärrä mitkä kauaskantoiset vaikutukset niillä on kaikelle metsän elämälle.
laajoja avohakkuita ei voi perustella ja puolustella sillä, kuinka päätä huimaava puuston vuotuinen kasvu on. menetettyä metsää ei kuitenkaan voi saada ikinä enää takaisin, ei semmoisena kuin se oli ennen kaatohommia. ei, ellei ihminen sitten todellakin jätä koko metsää iäksi rauhaan, jos enää sittenkään. moni peruuttamaton moka on jo täyteenpantu.
vaikkakin pidän suuressa arvossa semmoisia metsänomistajia ja -hoitajia, jotka todellakin pitävät metsästään hyvää huolta vain metsän etu mielessään, olen jostain syystä sitä mieltä, että metsä ei varsinaisesti tarvitse ihmistä pärjätäkseen maailman myrskyissä. nuorta puuta kasvaa metsässä ihan ilman ihmisten apuakin, ja lahoavista puuvanhuksista on hyötyä vielä vanhoilla päivilläänkin monen monituisille metsän eliöille pesänä ja piilona ja ruoka-aittana. en siis sanoisi, että ikimetsien uudistajat olisivat jotenkin hyvää hyvyyttään siellä kaatamassa kaikkia metsän puita uusien puusukupolvien tieltä.
voi pää. käsittämättömiä argumentteja avohakkuiden puolustajilla.
Kuljimme 90-luvun alussa toisinaan Lansi-Lappiin autolla, Helsingista. Muualla asumisen vuosi kulkemiseen tuli 8 vuoden tauko, kunnes taas matkattiin autolla. Nyt kolmekin kertaa vuodessa, vuosien ajan. Ensimmainen matka oli suoranainen jarkytys. Mita oli tapahtunut metsillemme? Teita reunustavat ns. metsat olivat kuin yhdesta puusta valettuja.
Vuosien varrella naiden kasvustojen maara kasvoi, hakkuuakot lisaantyivat, ja monet ennen niin hienot metsikot katosivat. Todistaen samaa kuin nama kuvat, ja todistaen ulkomaisten ystaviemme tekemat havainnot puuviljelmistamme oikeiksi.
Tassakin moni ihmittelee, miksi kukaan huolestuisi, kasvavathan ne takaisi, nuo metsat. Mutta, meidan elinaikanmme niita ei voi metsiksi kutsua. Kuka on kerran kulkenut Lapin tuntureiden tasaisilla mantykankailla, kuusikoissa ja tunturipaloissa, nahden toinen toistaan hienommat kelot, jyhkeat petajat ja kynttilakuuset, voi vain itkea tata vahajarkisyytta. Sama koskee Etela-Suomen mustikka- ja sienimetsia. Hakkuualuiella menne lisaksi hermot yrittaessa selvita kulkemisesta nilkkoja taittamatta.
Kiitoksia hienoista kuvista. Sami kertoi omassa kommentissaan että Suomessa vuosittainen puuston kasvu on paljon suurempi kuin niiden hakkuut. Tämähän siis tarkoittaa juuri sitä ettei Suomessa pitäisi olla mitään tarvetta hakata vanhoja ikimetsiä, eikä sellaisia metsiä joiden uusiutuminen on lähes yhtä hidasta kuin esimerkiksi turpeen muodostuminen. Eli täysin järjetöntä touhua, jos kerran muutenkin sitä puuta kasvaa enemmän kuin tarpeeksi. Jostain syystä vain hakattuja alueita näkyy ihan ilman erityistä silmääkin jatkuvasti yhä enemmän tässä meidän kansallismaisemassamme.
Todella upeita kuvia. Olen asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta Lapissa enkä muista nähneeni juuri muunlaista metsää (kansallispuistoja lukuunottamatta) kuin joko avohakkuualueita tai taimikkoja. Kun olin lapsi, takapihaltamme alkoi kaunis pieni metsäkaistale, joka peitti takana olevan hakkuualueen. Ollessani teini-iässä tuo pieni metsäkaistalekin kaadettiin. Maisema on edelleen kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen todella ruma, aukeama kasvaa heinää, horsmaa ja jäljelle jätetyt puut ovat kuolleet pystyyn.
Metsähallitus on pantu paljon vartijaksi, mutta hoitaa tehtävänsä kuin pukki kaalimaassa. Olen vuosikymmenten aikana, “Satakunnan Lapissa” Kurun – Parkanon suunnalla, nähnyt avohakkuiden, soiden ojittamisen ja lannoitusten tehneen pysyvää vahinkoa kansallismaisemaan ja vesistöön. Vastuuta Metsähallitus tekosistaan ei ota!
koittakaa sitten kumminkin muistaa se fakta, että metsät uudistuvat joka tapauksessa boreaalisella vyöhykkeellä, pätevänkin metsätoimihenkilön toimista huolimatta.
lisäksi jokaista kaadettua puuta kohti istutetaan 4 uutta puuta. Aktivismi on oikeutettua, jos puhutaan oikeista asioista.
Monet näistä kuvista näyttävät olevan Lapista, jopa Pohjois-Lapista(Nellimistä), missä puun kasvuvauhti on olennaisesti hitaampaa kuin muualla Suomessa. Puun kasvuvauhtiin “Suomessa” vetoaminen ei siis ole minkäänlainen perustelu hyväksyä metsien avohakkuita Pohjois-Lapissa.
“Alueen muokkaaminen ihmistoimin sellaiseksi kuin se on aiemmin ollut” on täysin keinotekoinen termi, jolla ei Pohjois-Lapin olosuhteissa ole mitään käytännön merkitystä. Avohakkuun palautuminen vanhaksi metsäksi kestäisi useita satoja vuosia, mikäli se olisi mahdollista. Esimerkkinä Kuutuan kuunmaisemaksi sanottu alue Inarin ja Sodankylän kuntien välimaastossa Luttojoen vierellä pitää sisällään 60-luvulla hakattuja alueita, joilla ei kasva lainkaan edes taimia. Avohakattu maa on kuivanut tyystin tuulen päästessä vapaasti puhaltamaan metsättömällä alueella ja minkäänlaista aluskasvillisuuttakaan ei ole näkyvissä. (Silminkantamattomiin) Alueen pohjoispuolella joissain paikoin taimettuminen on onnistunut, kuten Torkoselässä, mutta se on toki vaatinut useita kymmeniä vuosia.
Satunnainen Lapin kävijä ei vahingossa näille alueille törmää, sillä päästäkseen sinne täytyy kulkea useita kymmeniä kilometrejä huonokuntoista metsäautotietä erinäköisten hakkuiden vierustaa, siksi peräsmieskään ei niitä varmaan ole havainnut.
Montako sukupolvea tästä eteenpäin esim. Tiinuliinun mielestä on kohtuullista velvoittaa ponnistelemaan yhden ihmissukupolven aiheuttaman vahingon korjaamiseen?
Hyviä (ja pysäyttävät miettimään) kuvia,jotka havainnollistavat sen tosiseikan mitä ahneus on saanut aikaiseksi.
Toivottavasti tällainen metsien “raiskaus” saadaan loppumaan.
Mikäli pitää paikkansa,että 70 % suomalaisista vastustaa avohakkuita.On syytä kysyä kuka/ketkä tämän hävityksen ovat saaneet aikaiseksi?
Kuvat oli valtavan hienoja. Tuli kyynel silmään joistakin.
Todella upeita kuvia,
mutta samaa mieltä Janin kanssa, että en kyllä ymmärrä mistä tässä meuhkataan…
Suomessa kasvaa vuosittain puusto PALJON enemmän, kuin mitä hakkuut ovat, eli metsä
lisääntyy koko ajan. Metsää pitää myös uudistaa, muuten se tosiaan lahoaa pystyyn.
Voisitte käydä kuvaamassa naapurimaan metsäpalojen jättämiä aukkoja, niin ette enää puhuisi
Suomen avohakkuista. Metsäpalojen jäljiltä hävinneet metsäthän eivät nähtävästi liikuta teitä?
Yksi syy, miksi Suomessa ei ole vastaavia metsäpaloja ja metsätuhoja, on metsän hoito ja korjuu,
sekä niitä varten tehdyt metsätiet. Näitä teitä vielä käyttävät lisäksi retkeilijät ja marjastajat.
Onpa jännä ajatuksenjuoksu Janilla: kuvat ovat siis virheelliseen käsitykseen perustuvia? Minä luulin että kuvat ovat kuvia ja näyttävät sen mitä kuvassa on – mutta nyt kuvat “eivät pysy tosiasioissa”?
Taitaa metsäalan “ammattilaisia” harmittaa, kun joku näyttää kuvia siitä mitä kansallismaisemasta löytyy.
Olisi kiva jos noissa kuvissa olisi tieto siitä milloin kyseinen hakkuu- tai muu metsänmuokkaustoimenpide on tehty ja onko kyseessä alue jota ei saa muokata ihmistoimin sellaiseksi jollainen se on aiemmin ollut.
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/tiedotteetlookup/716FEF57A167BD3DC225757B003E8371#popupPic
Kiitokset liikuttavista kuvista!
Ja kyllähän tässä pieni kapinahenki nousee, mutta minkäs teet. On kuitenkin valtion tasolla tuettua toimintaa ja paljon rahaa virtaa moneen kassaan.
Olen käynyt Lapissa lähes vuotuisesti toistakymmentä vuotta ja surullista tässä on se, että galleria kertoo varsin osuvasti tilanteen.
Täsmentäisitkö Jani missä kohtaa kuvat ja tekstit eivät kohtaa?
Kansallismaisema.fi hakee vaihtoehtoja nykyiseen avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 70 % suomalaisista vastustaa avohakkuita.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/kysely_metsien_monimuotoisuus_unohtuu_metsapolitiikassa__614656.html
http://www.mm.helsinki.fi/mmekn/tutkimus/julkaisut/Report55.pdf
Kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikea laji; Metsähallituskin koostuu vain ihmisistä, vaikka melko pölkkyjä ovatkin.
Virheelliseen käsitykseen perustuvaa propagandaa! Pysyisitte tosiasioissa.
Myös muualla Suomessa ‘luonnonsuojelu’-järjestöt ovat harhaanjohtavasti esitelleet kuvia tekstiin liittymättömistä paikoista.
Jos joku omistaa tai ostaa maata, jossa kasvaa puita, niin onko ainoa hyväksyttävä toimintamalli se, että puiden annetaan lahota pystyyn tai odotetaan salaman sytyttävän metsäpalon tms? Onko siis omistamiensa puiden hyödyntäminen kiellettyä, vaikka kaadettujen puiden tilalle istutetaan kuitenkin uusia puita?
Suosittelen kaikille pääkaupunkiseudulla asuville aktivisteille vähän pidempää (= vaikka muutama vuosi) visiittiä vauhkoilun kohteena oleville alueille, niin ehkä ajatukset hieman selkeytyisivät….
Hi,
I have seen how Lapp land changes..itś very sad. Hundreds of years old woods will be disturbed, all of them. I don`t want to go to Lapp land
any more..
Karua näkyä…. Peräsmiehelle: Suomen kaikki metsä ei näy auton ikkunasta….
On sääli, miten Suomen metsiä kohdellaan, varsinkin Lapissa!!! Avohakkuu on kauhea tapa uudistaa metsää ja varsinkin koskematonta ikimetsää, niinkuin tuolla Savukoskella on tehty! Nuokin puut ovat joutuneet sellukattilaan… no saammehan me valtavan laadukkaasta, ikimetsästä peräisin olevaa ja kaikin puolin KESTÄMÄTTÖMÄLLÄ tavalla kaadetusta laatupuusta vessapaperia… Että kiitos Stora-Ensolle ja metsähallitukselle! Avohakkuut vetävät sanattomaksi…
Olisiko aika alkaa kunnioittaa metsiä ja alkaa hoitaa niitä kestävästi. Ja Suomi voisi alkaa kasvattaa laadukasta, ekologisesti kestävää ja arvokasta laatupuuta. Olisi aika myös perustaa Suomelle kattava luonnonsuojelu verkosto, nykyinen suojelu tilanne on kestämätön. Olisi mukava jos voisin kertoa ylpeänä ulkomaalaisille kuinka hyvin Suomessa metsiä hoidetaan, mutta en voi alkaa valehdella, joten näytän heille totuuden = avohaakkut.
ps. olen tuleva metsänomistaja, joten en jää sanoihin vaan aloitan tulevaisuudessa myös teot…. =)
Näin ainutlaatuinen luonto uhrataan rahan ahneuden alttarille! lamasta saisi tulla pysyvä, jolloin ympäristökin voi paremmin. Puu ei käy kaupaksi ja metsät säästyvät paremmin.
mykistävän hienoja kuvia! peace.
Erittäin hyviä kuvia. Metsähallitus väittää että ne eivät enää hakkaa viipaloidusti. Viitisen vuotta sitten metsästin kuitenkin alueella missä oli äskettäin hakattu juuri sillä tavalla.
Metsien hakkuissa ja uudistamisessa pitää laskea mukaan se aika mitä uudelleenkasvu kestää. Lapissa se on hyvin pitkä aika mikä tarkoittaa että uudelleenkasvusta syntyvä pääomakustannus on paljon korkeampi kuin mitä alunperin hakatusta puusta saatu hinta.
Lapin metsät ovat arvokkaampia turismikäytössä. Investoikaa Metsähallituksen hakkuurahat lohiportaisiin niin että lohi nousee Ounasjokeen niin virkistysarvo lisäntyy.
Upeita, mutta myos surullisia kuvia Lapin tuntureiden juurella kasvaneelle. Omakohtaisesti olen nahnyt ja kokenut vastaavat tunnelmat Lansi-Lapissa. Katselen naita mapallon toisellla puolen, hiekan ja kuivuuden, puutomuuden keskella, ja havetaa kyvyttomyytemme asettaa arvot parempaan jarjestykseen. Maassamme on pukki kaalimaan vartijana.
Julkisuuteen voitaisiin myos tuoda se, kuinka Metsahallitus yhdessa Lapin kuntien kanssa tuhoaa hotelli- ja mokkirakentamisen alta juuri naita kuvissa nahtyja kauniita, vanhahkoja mantymetsia mm. Yllaksen tuntureiden juurella, kaavoittamalla ja sallimalla rakentamisen yha lahemmas tuntureiden alusmetsia ja rakkoja.
Samalla, kun nama virkistysalueet ovat pienentymistaan pienentyneet, on kasvava paine kohdistumassa itse Pallas-Yllas -kansallispuiston metsiin, etenkin sen etelaisessa osassa.
Hienoja ja mielenkiintoisia kuvia. Varsinkin karhu metsäautotien varrella oli hieno.
Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan ota Greenpeacea ja sen harrastamaa naurettavaa pelottelua enää nykyään tosissaan. Täysin todellisuudesta ja “suojelemastaan” luonnosta vieraantunutta elitistiporukkaa.
Hävettää kun jopa kansanedustajia on paneelikeskustelussa mukana. Mutta minkäs teet…
Kiitos kuvista!
Metsien hakkuut ja uudistaminen ovat tärkeä osa uudistuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, ja kestävää kehitystä. Nuorissa metsissä kasvaa ja elää monipuolinen lajisto. Kasvavat puut sitovat hiilidioksia, vanhat ja lahoavat vapauttavat. Suomessa on jo nyt metsiä suojeltu poikkeuksellisen paljon.
Luonto itse uudistaa metsiä palojen ja myrskyjen avulla. Jääkauden jälkeen kehitys lähti todella puhtaalta pöydältä.
Upeita kuvia!
En tosin taida kuulua kohderyhmäänne, sillä kuvat eivät herättäneet minkäänlaista “kapinahenkeä”.
Kyllä ne kaadetut puut uudelleen kasvavat, eikä yhdessäkään kuvassa näkynyt mitään totaalihävitystä.
Ai, kun tuolla Lapissa käy, ei se kyllä tuolta näytä?!?
Nyt olisi niin hyvä tilaisuus suojella isompia kokonaisuuksia siitä, mitä on vielä jäljellä. Paitsi Pallaksellakin sen näkee, että Suomen valtion käsissä kaikki suojelupäätöksetkin ovat vain paperia. Heti jos on taloudelliset intressit kyseessä, niin suojelupäätöksiä kierretään. Sääli Suomi-neitoa, joka kerran oli niin kaunis.
Huikeita kuvia, kiitos
Mikko Bergroth